Olin vakaasti aikoinaan päättänyt, etten koskaan hanki tallentavaa digiboxia. En kertakaikkiaan halunnut lukeutua siihen innokkaaseen keräilijä porukkaan, joka on niin riippuvainen television tarjonnasta, että vielä tallentaa ohjelmia telkkarista ja varaa vielä aikaa niiden tallenteiden katsomiseenkin!
Kuinka sitten vain kävikään niin, että Elisan myymälässä, isäni lankapuhelinliittymää lopettaessani, tulin jotain hassua kysyneeksi laajakaistaliittymäni nopeuksista minua palvelleelta ylitehokkaalta nuorelta miesmyyjältä.
Hupsista, kuinka ihmeessä näin pääsikään tapahtumaan? Myymälästä lähtiessäni mukaani oli tarttunut valtaisa laatikko kaikenmoista digitaalista arvotavaraa ja olin aivan poikkeuksellisen onnekas, näin nuori miesmyyjä innokkaasti ainakin vakuutti, koska juuri nyt minulla oli ainutkertainen tilaisuus saada lähes 100 euron vimpaimet ja vempaimet lähes ilmaiseksi!
Olin siis erityisen onnekas onnistuessani juuri sinä kyseisenä päivänä vierailemaan Elisan myymälässä. Sehän on melkein kun olisi voittanut lotossa!
Riensin polleana naama messingillä, aivan kuin olisin todella voittanut arpajaisissa, pakaaseineni kiiruusti kotiin, ettei vaan yli-innokas nuorimies tulisi katumapäälle ja riistäisi minulta ikäänkuin oveluudellani voittamaani "palkintoa".
Mitkä mahdollisuudet ja ihanuudet minulla nyt olikaan käytössäni! Saan tallentaa valtaisat määrät jonnekin digiavaruuteen kaikkia mieliohjelmiani, koirakuiskaajasta pieneentaloonpreerialla, kyllä elämä on ihanaa!
Nyt on aivan pakko lopettaa kesken tämä hehkutus ja jatkaa tarinaani huomenna, koska ei kaikki sitten aivan niin aurinkoista kuitenkaan ollutkaan, vaikka tuossa vaiheessa niin uskoinkin. Mutta kellon näyttäessä puoli viittä aamulla, pitäisi ehtiä tovi ainakin nukkua ennen aamiaisen laittoa.
Siispä jatkoa tarinaani tulee lähiaikoina.
