sunnuntai 19. joulukuuta 2010
torstai 16. joulukuuta 2010
"Hamstraajien äiti" huolestuu
Huh, aikamoisen stressin aiheuttaa tuo hankittu viihdepaketti tämmöiselle himohamstraajalle!
Nyt on sitten talletettuna digitaalista tavaraa atmosfääriin pariksi vuodeksi ainakin katseltavaksi ja koko ajan tulee lisää kovaa tahtia....
Stressiä aiheuttaa se, että tallennustila uhkaa huveta ja mitään ei haluaisi katsomatta poistaakaan! Yöt ympäriinsä on valikoiden katsottu kaikkia lemppariohjelmia, mutta enemmän tulee varastoon kuin ehtii katsella ja poistaa!
Ahdistavaa!
Mutta kuinka sitten reagoinkaan, kun kesken lempparisarjani "Ratkaisija", yhteys yhtäkkiä katkesi? Aivan kuin elämä olisi romahtanut!
Vaikka kello oli puoli 2 yöllä, kuljeskelin eeestaas onnettomana television ja digiboxin ja modeemin väliä hiuksiani haroen... Suutakin alkoi kuivata menetyksen ja pettymyksen tunteen saadessa aivokoneistoni käymään epätoivoisesti ratkaisua hakien valtavaan ongelmaani.
Tuijotin sohvalla eteeni näkemättä mitään ja mietin kuinka nyt voin nukkua, kun ei ole mitään unikatseltavaa?
Näin sitä vaan ihminen addiktoituu perusteellisesti, ensin tietokoneeseen, sitten näihin digitaalisen maailman tallenteisiin...
No, seuraavan päivän ahertaessani tuon erittäin vakavan ongelman parissa, digiboxi ja modeemi yhtäkkiä suostuivat jälleen yhteistyöhön ja elämä palasi taas tuttuihin uomiinsa.
Jos nyt saisin rehellisesti ja itseni etua ajatellen tehdä uudelleen tuon käyntini Elisaan, en totta vieköön hankkisi ikimaailmassa tuota vihoviimeistä riippuvuutta aiheuttavaa Elisan Viihdepakettia, en todellakaan.
Mutta nyt en voi siitä luopuakaan, koska himohamstraaja ei voi luopua mistään, ei edes tarpeettomastakaan krääsästä.
Nyt on sitten talletettuna digitaalista tavaraa atmosfääriin pariksi vuodeksi ainakin katseltavaksi ja koko ajan tulee lisää kovaa tahtia....
Stressiä aiheuttaa se, että tallennustila uhkaa huveta ja mitään ei haluaisi katsomatta poistaakaan! Yöt ympäriinsä on valikoiden katsottu kaikkia lemppariohjelmia, mutta enemmän tulee varastoon kuin ehtii katsella ja poistaa!
Ahdistavaa!
Mutta kuinka sitten reagoinkaan, kun kesken lempparisarjani "Ratkaisija", yhteys yhtäkkiä katkesi? Aivan kuin elämä olisi romahtanut!
Vaikka kello oli puoli 2 yöllä, kuljeskelin eeestaas onnettomana television ja digiboxin ja modeemin väliä hiuksiani haroen... Suutakin alkoi kuivata menetyksen ja pettymyksen tunteen saadessa aivokoneistoni käymään epätoivoisesti ratkaisua hakien valtavaan ongelmaani.
Tuijotin sohvalla eteeni näkemättä mitään ja mietin kuinka nyt voin nukkua, kun ei ole mitään unikatseltavaa?
Näin sitä vaan ihminen addiktoituu perusteellisesti, ensin tietokoneeseen, sitten näihin digitaalisen maailman tallenteisiin...
No, seuraavan päivän ahertaessani tuon erittäin vakavan ongelman parissa, digiboxi ja modeemi yhtäkkiä suostuivat jälleen yhteistyöhön ja elämä palasi taas tuttuihin uomiinsa.
Jos nyt saisin rehellisesti ja itseni etua ajatellen tehdä uudelleen tuon käyntini Elisaan, en totta vieköön hankkisi ikimaailmassa tuota vihoviimeistä riippuvuutta aiheuttavaa Elisan Viihdepakettia, en todellakaan.
Mutta nyt en voi siitä luopuakaan, koska himohamstraaja ei voi luopua mistään, ei edes tarpeettomastakaan krääsästä.
perjantai 3. joulukuuta 2010
Digitaalinen viihdepaketti
Olin vakaasti aikoinaan päättänyt, etten koskaan hanki tallentavaa digiboxia. En kertakaikkiaan halunnut lukeutua siihen innokkaaseen keräilijä porukkaan, joka on niin riippuvainen television tarjonnasta, että vielä tallentaa ohjelmia telkkarista ja varaa vielä aikaa niiden tallenteiden katsomiseenkin!
Kuinka sitten vain kävikään niin, että Elisan myymälässä, isäni lankapuhelinliittymää lopettaessani, tulin jotain hassua kysyneeksi laajakaistaliittymäni nopeuksista minua palvelleelta ylitehokkaalta nuorelta miesmyyjältä.
Hupsista, kuinka ihmeessä näin pääsikään tapahtumaan? Myymälästä lähtiessäni mukaani oli tarttunut valtaisa laatikko kaikenmoista digitaalista arvotavaraa ja olin aivan poikkeuksellisen onnekas, näin nuori miesmyyjä innokkaasti ainakin vakuutti, koska juuri nyt minulla oli ainutkertainen tilaisuus saada lähes 100 euron vimpaimet ja vempaimet lähes ilmaiseksi!
Olin siis erityisen onnekas onnistuessani juuri sinä kyseisenä päivänä vierailemaan Elisan myymälässä. Sehän on melkein kun olisi voittanut lotossa!
Riensin polleana naama messingillä, aivan kuin olisin todella voittanut arpajaisissa, pakaaseineni kiiruusti kotiin, ettei vaan yli-innokas nuorimies tulisi katumapäälle ja riistäisi minulta ikäänkuin oveluudellani voittamaani "palkintoa".
Mitkä mahdollisuudet ja ihanuudet minulla nyt olikaan käytössäni! Saan tallentaa valtaisat määrät jonnekin digiavaruuteen kaikkia mieliohjelmiani, koirakuiskaajasta pieneentaloonpreerialla, kyllä elämä on ihanaa!
Nyt on aivan pakko lopettaa kesken tämä hehkutus ja jatkaa tarinaani huomenna, koska ei kaikki sitten aivan niin aurinkoista kuitenkaan ollutkaan, vaikka tuossa vaiheessa niin uskoinkin. Mutta kellon näyttäessä puoli viittä aamulla, pitäisi ehtiä tovi ainakin nukkua ennen aamiaisen laittoa.
Siispä jatkoa tarinaani tulee lähiaikoina.
Kuinka sitten vain kävikään niin, että Elisan myymälässä, isäni lankapuhelinliittymää lopettaessani, tulin jotain hassua kysyneeksi laajakaistaliittymäni nopeuksista minua palvelleelta ylitehokkaalta nuorelta miesmyyjältä.
Hupsista, kuinka ihmeessä näin pääsikään tapahtumaan? Myymälästä lähtiessäni mukaani oli tarttunut valtaisa laatikko kaikenmoista digitaalista arvotavaraa ja olin aivan poikkeuksellisen onnekas, näin nuori miesmyyjä innokkaasti ainakin vakuutti, koska juuri nyt minulla oli ainutkertainen tilaisuus saada lähes 100 euron vimpaimet ja vempaimet lähes ilmaiseksi!
Olin siis erityisen onnekas onnistuessani juuri sinä kyseisenä päivänä vierailemaan Elisan myymälässä. Sehän on melkein kun olisi voittanut lotossa!
Riensin polleana naama messingillä, aivan kuin olisin todella voittanut arpajaisissa, pakaaseineni kiiruusti kotiin, ettei vaan yli-innokas nuorimies tulisi katumapäälle ja riistäisi minulta ikäänkuin oveluudellani voittamaani "palkintoa".
Mitkä mahdollisuudet ja ihanuudet minulla nyt olikaan käytössäni! Saan tallentaa valtaisat määrät jonnekin digiavaruuteen kaikkia mieliohjelmiani, koirakuiskaajasta pieneentaloonpreerialla, kyllä elämä on ihanaa!
Nyt on aivan pakko lopettaa kesken tämä hehkutus ja jatkaa tarinaani huomenna, koska ei kaikki sitten aivan niin aurinkoista kuitenkaan ollutkaan, vaikka tuossa vaiheessa niin uskoinkin. Mutta kellon näyttäessä puoli viittä aamulla, pitäisi ehtiä tovi ainakin nukkua ennen aamiaisen laittoa.
Siispä jatkoa tarinaani tulee lähiaikoina.