Huh, aikamoisen stressin aiheuttaa tuo hankittu viihdepaketti tämmöiselle himohamstraajalle!
Nyt on sitten talletettuna digitaalista tavaraa atmosfääriin pariksi vuodeksi ainakin katseltavaksi ja koko ajan tulee lisää kovaa tahtia....
Stressiä aiheuttaa se, että tallennustila uhkaa huveta ja mitään ei haluaisi katsomatta poistaakaan! Yöt ympäriinsä on valikoiden katsottu kaikkia lemppariohjelmia, mutta enemmän tulee varastoon kuin ehtii katsella ja poistaa!
Ahdistavaa!
Mutta kuinka sitten reagoinkaan, kun kesken lempparisarjani "Ratkaisija", yhteys yhtäkkiä katkesi? Aivan kuin elämä olisi romahtanut!
Vaikka kello oli puoli 2 yöllä, kuljeskelin eeestaas onnettomana television ja digiboxin ja modeemin väliä hiuksiani haroen... Suutakin alkoi kuivata menetyksen ja pettymyksen tunteen saadessa aivokoneistoni käymään epätoivoisesti ratkaisua hakien valtavaan ongelmaani.
Tuijotin sohvalla eteeni näkemättä mitään ja mietin kuinka nyt voin nukkua, kun ei ole mitään unikatseltavaa?
Näin sitä vaan ihminen addiktoituu perusteellisesti, ensin tietokoneeseen, sitten näihin digitaalisen maailman tallenteisiin...
No, seuraavan päivän ahertaessani tuon erittäin vakavan ongelman parissa, digiboxi ja modeemi yhtäkkiä suostuivat jälleen yhteistyöhön ja elämä palasi taas tuttuihin uomiinsa.
Jos nyt saisin rehellisesti ja itseni etua ajatellen tehdä uudelleen tuon käyntini Elisaan, en totta vieköön hankkisi ikimaailmassa tuota vihoviimeistä riippuvuutta aiheuttavaa Elisan Viihdepakettia, en todellakaan.
Mutta nyt en voi siitä luopuakaan, koska himohamstraaja ei voi luopua mistään, ei edes tarpeettomastakaan krääsästä.
