Sunnuntaina 31. elokuuta klo 23.00

Onnen pipanoita elokuun lopuksi


Tässä porukkamme lähdössä samoilemaan Meikon erämaahan.


Sää suosi meitä, aurinko paistaa mollotti lähes pilvettömältä taivaalta.
Olin varustautunut kameralla, mutta en antanut sen paljoa häiritä vaellustamme.

Vauhtia riitti kvartetillamme, joten aurinko oli jo melko alhaalle pudonnut, kun porukka alkoi vihdoin ja viimein vaikuttaa sen verran rauhoittuneelta, että uskalsin kaivaa kuvauslaitteen esille.

Tässä syksyisen seikkailumme antia digitaalisessa muodossa:

Alla näkymä Meikon erämaan luonnon kauneudesta.

Ville-Veikko ja Muru kanervikossa


Murun kaunis poseeraus

Ville-Veikko ja Muru tauolla kanervikossa


Mahtavat maisemat, jylhät kalliot, jyrkät nousut ja melkein pystysuorat laskut antoivat cavalierkvartetin lihaksistolle kunnon haasteet. Minusta, juuri 60 täyttäneestä, nyt puhumattakaan. Mutta ainahan voin ainakin itseni kohdalla vedota viisaaseen lausahdukseen:
"Vauhti tappaa, ei matka!"

Jäähyväisiksi kelpo vaelluksellemme vielä pari otosta:







Kovin on rauhallisen oloista porukkaa nuo asuinkumppanini tätä blogia kirjoitellessani.
Sieltä täältä kuuluu jonkinmoista tuhinaa ja vaimeaa kuorsausta.


Taidanpa liittyä joukkoon raukeaan.