Niinpä, alkoi olla jo liian huoletonta tämä elämän suoritus..
Ville-Veikko raukka!
Silmät kun ovat niin suuret tuon mietiskelijän naamavärkissä, niin täytyyhän niihin joskus jotain sairautta tulla? Niinhän se meittin kanssa asustaessa menee, auringon jälkeen tulee pilvistä..
Nyt sitten on värikalvon tulehdus ja oikein kivulias sellainen tuolla Ville-Peikolla...
Reppana hakeutuu vain pimeisiin koloihin täällä sisällä.
Onneksi apua saatiin ja lääkkeet, mutta vie oman aikansa tuon ilkeän ja tosi kivuliaan vaivan voittamiseen!
Miten ihmeessä onnistunkin aina sairastuttamaan koirani, lenkkeilenkö liikaa? Syötänkö liian kallista ruokaa? Rapsuttelenko ne sairaiksi?
No, ainahan vaikeudet opettavat iloitsemaan hyvistä päivistä.
Aika kallista kuitenkin tämä koiraharrastus...
